mitataan nopeutta mittaavilla laitteilla, kuten takometrillä, antureilla ja magneettien tuottamilla impulsseilla (esim. pyörässä) sekä virtausantureilla.
Virtausanturin toiminta perustuu Faradayn induktioperiaatteeseen. Johtava aine synnyttää virratessaan putken läpi magneettikentässä jännitteen, jonka suuruus on suoraan verrannollinen virtausnopeuteen.
Takometrit yleisimmin mittaavat pyörimismekanismia, kuten moottorin akselin pyörimistä autossa.
Kytkintyyppistä Hall-anturia voidaan käyttää pyörimisnopeuden määrittämiseen optisen anturin tapaan. Pyörivässä rautalevyssä on rakoja, ja levyn toisella puolella on magneetti ja toisella Hall-kytkin. Rautalevy "oikosulkee" magneettikentän, jolloin se pääsee anturille asti vain aukkojen kohdalla
Magneetti oikosulkee Reed-releen ja nopeusmittari laskee siitä syntyviä
pulsseja, sekä mittaa aikaa. Mittarissa asetellaan pyörän kehän pituus, jonka
perusteella mittari osaa laskea matkan, keskinopeuden, ajoajan, kierrosajan,
jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti